Talviteatteri

Talviteatteri2018-05-29T11:15:12+00:00

MUSIKAALIRESEPTI LUVIALAISIN MAUSTEIN

 

Luvian Nuorisoseura on tuottanut tähän mennessä 17 musikaalia, ja piakkoin aloitetaan 18. musikaalin työstäminen.  Kaikki sai alkunsa vuonna 2000 silloisen puheenjohtajan Allan Lundströmin ideasta, jonka hän esitteli juuri eläkkeelle jääneelle Eurajoen lukion opettaja-dramaturgi Kyllikki Staffille. Kyllikki oli ohjannut jo Eurajoella useamman musikaalin opiskelijoilleen.

Koska tarkoitus oli saada nuoria mukaan myös Luvialla, aloitettiin yhteistyö Luvian peruskoulun opettajien kanssa. Kappaleeksi valikoitui klassikkomusikaali Sound of Music, koska siinä oli paljon rooleja lapsille. Kyseisen musikaalin toteutukseen innostivat myös Tasalan vanhat kulissit. Syksyllä alkoi ahkera harjoituskausi, ja esityskunnossa musikaali oli tammikuun 2001 lopulla.

Teatteri nimettiin Tasalan Talviteatteriksi, koska esitykset olivat keskitalvella. Katsomoon ei vielä panostettu: ensimmäisenä vuonna kaikki katsojat istuivat samalla lattiatasolla Tasalan puutuoleilla.  Puvustuksessa oli käytetty kaikkea vanhaa, mitä Tasalan vintiltä löytyi — muun muassa vanhoja ikkunaverhoja.  Mukana näyttelemässä oli kaiken kaikkiaan noin 70 henkeä, joista suurin osa oli Luvian peruskoulun oppilaita.  Orkesteri oli koottu pääosin Eurajoen kristillisen opiston ja Rauman musiikkiopiston opiskelijoista.

Esityksiä oli kahdeksan, joista kaksi oli ilmaisia koululaisnäytöksiä.  Kustannukset  pysyivät hyvin alhaisina, koska kaikki tehtiin talkootyönä eikä valo- ja äänitekniikkaa käytetty.  Innostus oli valtava niin näyttelijöiden kuin yleisönkin keskuudessa.  Niinpä uskallettiin ryhtyä suunnittelemaan seuraavan talven produktiota, My Fair Ladya, jossa koululaiset vielä olivat joukolla mukana.

Lasten mukana olo väheni kuitenkin musikaali musikaalilta, kun lavastuksessa ja tekniikassa siirryttiin ammattimaisempiin ratkaisuihin. Kyllikin ohjauksessa tehtiin kuusi musikaalia, joiden jälkeen hän halusi jättää ohjaajan tehtävät.  Kaksi seuraavaa musikaalia ohjasi A-P Söderdahl, mutta niiden jälkeen Kyllikki astui uudelleen puikkoihin ja ohjasi vielä kolme musikaalia  2009-2011 sekä 2015 Valkoisen Hevosen  Ohaajina ovat myös vierailleet Matti Mäntylä (Anything Goes) ja Marko Saario (Katri Helena), viime vuosien musikaalit on ohjannut Tomi Aalto.

 

Musikaali vaihe vaiheelta

 

Produktio käynnistyy yleensä musikaalin valinnalla.  Mitä pidempi historia on takana, sitä vaikeampi on löytää sopiva teos — sen kun tulisi olla edes hiukan tunnettu ja Tasalalle uusi. Ensin perustetaan ns. tuotantotiimi, johon kuuluvat ohjaaja, kapellimestari, koreografi ja muutama johtokunnan jäsen.  Tiimi esittää 3—4 ehdokasta, joista johtokunta tekee lopullisen valinnan.  Kun valinta on tehty, alkaa näyttelijöiden etsiminen.  Musikaalissa on paljon haastavampaa näytellä kuin puhenäytelmissä, koska pitää osata myös laulaa ja tanssia.  Vähemmän on sellaisia rooleja, joissa ei näitä taitoja tarvita.

Musikaalin harjoituttaminen on myös ohjaajan, koreografin ja laulunopettajan yhteistyötä.  Jokainen harjoituttaa ensin oman osa-alueensa, ja sitten niitä ryhdytään nivomaan yhteen. Loppuvaiheessa tulee sitten mukaan orkesterikin, joka on pitänyt myös omia harjoituksia pitkin syksyä.  Projektiin on sitouduttava: vapaa-ajan ongelmia ei ole puoleen vuoteen, sillä Tasalassa vietetään kaikki viikonloput ja arki-iltojakin. Käynnissä on siis monta elementtiä yhtä aikaa.

Heti uudenvuoden jälkeen alkaa ns. paahtimo. Silloin kaikki ovat Tasalassa läpimenoissa lähes joka ilta. Myös ne pari viikonloppua ennen kenraaleja ja ensi-iltaa harjoitellaan aamusta iltaan. Valo- ja äänitekniikka asennetaan heti paahtimon alussa, jotta mikkejä opitaan käyttämään ja valomestari osaa kohdistaa spotit oikein.  Paahtimon aikana tulee mukaan myös muonituspuoli. Viikonloppuharjoituksissa tarjotaan ruoka ja arki-iltoinakin vähän tuhdimpaa syömistä.

Paahtimon alkaessa tuntuu joka kerta siltä, että musikaali ei valmistu ajoissa, mutta hienosti ensi-illasta on aina selvitty. Tietenkin esitys hioutuu kerta kerralta. Sen voi itsekin todeta, jos on ollut katsomossa ensi-illassa ja uudelleen viimeisissä esityksissä.
Katseet eteenpäin

 

Paljon on vuosien aikana muuttunut.  Katsomo rakennettiin ensin kuormalavoista, kunnes musikaalien tuotoilla ja Karhuseudun leader-rahoituksella saatiin muutama vuosi sitten hankittua nousevan katsomon rakenteet. Puvusto on karttunut joka musikaalissa niin, että tätä nykyä sieltä löytyy pienin muutoksin asusteet melkein minkälaiseen rooliin tahansa.  Myös ääni- ja valotekniikan tarve on lisääntynyt vuosi vuodelta. Toistaiseksi on vielä selvitty vuokravälineillä.

Moni nuori on saanut Tasalasta kipinän ammatinvalintaan. Tunnetuimpia ovat oopperalaulajat Mika Kares ja Ville Salonen, näyttelijä Laura Alajääski, lavastaja Tuuli Seppälä sekä kapellimestari Eeva Kontu, joka  tunnetaan muun muassa Tartu mikkiin -ohjelman kapellimestarina. Viime vuosien tulevia ammattilaulajia ovat olleet Helena Känä ja Jere Hämäläinen.  Myöskin tekniikan puolelta Santeri Rautiainen, Tommi Löytty ja Joonas Nordlund ovat löytäneet ammatin tältä alueelta.  Näytökset ovat lisääntyneet alun kahdeksasta viimeisimpien musikaalien 16 näytökseen.  Myös kustannukset ovat moninkertaistuneet. Ulkopuoliset ohjaajat, koreografit ja laulunopettajat ovat olleet palkallisia.  Näyttelijät tekevät kuitenkin edelleen ilmaistyötä.  Vasta musikaalin loppuselvityksen jälkeen nähdään, voidaanko mukana olleille jakaa pieni stipendi.

Vuoden 2014  Katri Helena -musikaali oli suuri yleisömenestys — johtuneeko oikean Katri Helenan suuresta suosiosta.  Esityksiä oli 17, ja musikaalin näki n. 3 300 katsojaa.   Hyvin suosittu oli myöskin  v. 2007 esitetty Myrskyluodon Maija, joka esitettiin seuraavana kesänä vielä Merikarvian Krookan ihanassa rantateatterissa.  Myöskin Suomi 100 -juhlavuoden laulunäytelmä ”Jääkärin Morsian” esitettiin täysille katsomoille.

Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain  Vuoden teatteriteko-palkinnon.  Luvian Nuorisoseura sai tämän pronssisen Esko-patsaan haltuunsa vuodeksi  Enkeleitä Broadwaylla-musikaalista vuonna 2009.

Näyttelijöiden lisäksi tarvitaan n. 30 henkeä muuta talkooväkeä; lipunmyyntiin, ravintolaan, paikotukseen, katsomon pystytykseen ja purkamiseen, lavastus ym. tehtäviin. Talkoolaisia on toistaiseksi saatu riittävästi. Näyttelijöiden osalta on käynnissä jatkuva rekrytointi, rohkeasti vaan yhteyttä nuorisoseuran puheenjohtajaan, jos on kiinnostusta tulla mukaan toimintaan.